Kokemustietoa palvelujen kehittämiseen

Toteutimme opinnäytetyön toimeksiantona Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:lle. Opinnäytetyön nimeksi muodostui ”OLIHAN MULLEKKI VÄLILLÄ VAIKEETA LÄHTEE KOTTOO, NI KYLLÄ TÄÄ NYT ON IHAN ELÄMÄÄ HELPOTTAVVAA, ET ON SIT JOTTAI.” – Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia mielenterveyspalveluista ja heidän näkemyksiään palveluiden kehittämiseen liittyen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien kokemuksia Joensuun kantakaupungin alueella sijaitsevista mielenterveyspalveluista. Lisäksi haluttiin kartoittaa kuntoutujien kehittämisideoita palveluista ja sitä, miten he haluaisivat vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kuutta mielenterveyskuntoutujaa. Saimme haastateltavat Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n Kuntokievarin kautta. Haastatteluaineiston analyysistä nousi esille viisi teemaa, jotka olivat kokemukset asiakastyöstä, kokemukset palvelujärjestelmästä, asiakastyön kehittäminen, palvelujärjestelmän kehittäminen ja vaikuttamistavat palveluiden kehittämiseen. Nämä teemat muodostavat opinnäytetyön tulokset.

Tulosten mukaan haastateltavilla oli sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia asiakastyöstä mielenterveyspalveluissa. Myönteisiin kokemuksiin liittyivät mm. työntekijöiden halu auttaa ja kiinnostus asiakkaan asioihin, kokemus tasavertaisuudesta, työntekijöiden joustava suhtautuminen ja avuliaisuus, asiakkaan huomioon ottaminen ja kuunteleminen sekä saatu lääkehoito. Kielteisissä kokemuksissa korostuivat mm. pintapuolisiin asioihin ja oireiden hoitoon sekä nykyiseen elämään keskittyminen, työskentelysuhteen epäselvä tavoite, haasteet vuorovaikutuksessa sekä puutteellinen ohjaus muihin palveluihin ja ohjeistus lääkkeisiin liittyen.

Haastateltavilla oli myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia palvelujärjestelmästä. Kaikki haastateltavat kokivat työtoiminnan myönteisenä. Tähän vaikuttivat mm. mukava tekeminen omaan tahtiin, sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaistuki. Työntekijöiden vaihtuminen mielenterveyspalveluissa oli puolestaan koettu pääosin kielteisenä. Suurimmalla osalla haastateltavista oli myös ollut haasteita saada mielenterveyspalveluja. Suurin osa haastateltavista kuitenkin koki, että tämänhetkiset mielenterveyspalvelut ovat riittäviä.

Tuloksista nousee esille, että mielenterveyspalveluissa tehtävää asiakastyötä tulee kehittää. Työntekijöiden tulee kehittää toimintaansa. Toimintaan toivottiin mm. asiakkaiden sosiaalisiin suhteisiin ja aktiivisuuden tukemiseen keskittymistä, oireisiin ja jokapäiväisiin asioihin keskittymisen vähentämistä, menneisyydessä tapahtuneiden asioiden käsittelyä, selkeämpää tavoitteiden asettamista työskentelyyn ja muihin palveluihin ohjaamista tarvittaessa. Osa haastateltavista toi esille, että mielenterveyspalveluissa tulee panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön ja ennaltaehkäisevää työskentelyä tulee vahvistaa.

Tulosten mukaan palvelujärjestelmää tulee kehittää. Mielenterveyspalveluiden sisältöön tulee saada enemmän henkilökohtaisia keskusteluja ja ryhmiä. Joensuussa tulee myös lisätä matalan kynnyksen kohtaamis- ja työtoimintapaikkojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja toimipisteiden määrää. Lisäksi työntekijöiden määrää mielenterveyspalveluissa tulee lisätä.

Mielenterveyspalveluiden kehittämistä ajatellen tarvitaan erilaisia vaikuttamistapoja. Näitä vaikuttamistapoja ovat internet, puhelinsoitot, henkilökohtaiset tapaamiset ja keskustelut, paperiset kyselyt, asiakas- ja asukasraadit, keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä kokemusasiantuntija-toiminta.

Opinnäytetyön tekeminen on ollut noin vuoden mittainen opettavainen, mielenkiintoinen ja antoisa prosessi. Kauan kestänyt prosessi on edellyttänyt ja vaatinut motivaatiota ja sitoutumista työskentelyyn. Tätä motivaatiota ja sitoutumista on tukenut ja edesauttanut se, että olemme molemmat kokeneet opinnäytetyön aiheen kiinnostavaksi ja mieluisaksi. Opinnäytetyö syvensi näkökulmaa siihen, että mielenterveyskuntoutujien kokemusperäistä tietoa sekä näkemyksiä ja ajatuksia tulisi hyödyntää enemmän ja paremmin mielenterveyspalveluiden suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Tämä pätee myös kaikkiin muihin asiakasryhmiin. Asiakkaat ovat palveluiden todellisia asiantuntijoita niiden käyttämisen kautta ja tätä asiantuntijuutta tulisi hyödyntää laajemmin. Palvelujärjestelmä ja palvelut eivät voi vastata aidosti asiakkaiden tarpeisiin, jos heidän äänensä ei niissä kuulu.

Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan Theseuksesta: http://www.theseus.fi/handle/10024/137947.

Lämpimät kiitokset haastateltaville, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:lle ja Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:lle toimivasta yhteistyöstä opinnäytetyöprosessin aikana.

Valmistuvat sosionomiopiskelijat Laura Romppanen ja Jani Kurki