Tanja Saukkonen, projektikehittäjä
osallisuushanke Salli, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Asukkaat haluavat antaa palautetta sosiaali- ja terveyspalveluista sekä olla mukana palvelujen kehittämistyössä. Kun vaan joku kysyy, kun vaan pyydetään mukaan palvelujen kehittämiseen. Asukkailta voi nousta palvelujen kehittämiseen näkökulmia, jotka voivat jäädä muutoin huomaamatta. Toisaalta annettu palaute voi vahvistaa käsitystä siitä, mihin suuntaan kehittämistyötä tulisi erityisesti suunnata.
”Paljoa
ei kokemusta -- sote-palveluista ole, mutta suurimpana nostaisin esille
”läpipääsemisen”. Kun klo 8 aloittaa rinkuttamisen ajanvaraukseen, ei sinne
välttämättä pääse läpi. Jos pääsee, niin -- kerran sain pyynnön soittaa
seuraavana päivänä. Koitin soittaa -> en päässyt läpi. Ei kaikilla ole
mahdollisuutta päivystää ajanvaraukseen! -- Miten palveluihin pääsee?!”
On tärkeää huomata, että kaikki annettu palaute ei suinkaan ole
kehittämistoimia vaativaa, vaan asukkaat haluavat kertoa myös kiitokset toimivista
palveluista ja säilyttämisen arvoisista asioista.
”Lastensuojelusta on saanut jelppiä moneen
asiaan, esim. kesäduuni saattaa järjestyä, vaikka en muistanutkaan hakea
minnekkään.”
”Olen käyttänyt koulukuraattorin,
terveydenhoitajan, terveyskeskuksen ja hammashuollon palveluita. Palvelut ovat
toimineet hyvin ja olen saanut apua kaikkiin ongelmiini”
Palautteenkeruu on termi, joka voi helposti tuoda mieleen esimerkiksi
hymynaamapainikkeet, tekstiviestikyselyt tai lomakekyselyt. Näillä menetelmillä
voi tavoittaa tietyn palan totuutta, mutta paljon tietoa jää myös piiloon. Kun
sote-palvelujen kehittämisessä halutaan syvempään vuoropuheluun asukkaiden
kanssa, kannattaa miettiä menetelmien monipuolistamista. Yleisötilaisuudet, kansalaisraadit,
asiakasraadit, kokemuskouluttajat, kehittäjäasiakkaat sekä järjestöjen kanssa
tehtävä yhteistyö ovat eräitä vuoropuhelun ja kehittämisen väyliä.
Pohjois-Karjalassa tehdyssä Siun sote -kehittämistyössä on muodostunut
selkeä kuva siitä, että asukkaat haluavat kehittää sote-palveluja yhdessä alan
ammattilaisten kanssa. Asukkaat toivovat tähän tapojen monipuolisuutta kuten päättäjien
jalkautumista asukkaiden pariin, raatityöskentelyä, nettipalautteenannon
mahdollisuutta tai suullista palautteenkeruuta palvelutapahtuman yhteydessä.
Olennaista on myös se, mitä saaduille palautteille tehdään, ja kuinka tehdyistä
muutostoimista viestitään alueen asukkaille. Muutoin voidaan helposti ajatella ”ei ne siellä mitään kehitä”.
Asukkailta palautteen kerääminen ja kehittämistyöhön mukaan kutsuminen
ovat jokseenkin uusia asioita suomalaisessa toimintakulttuurissa. Asukkaat ovat
esittäneet ideoita, kuinka heitä voisi saada mukaan kehittämistyöhön. Asukkaat
muun muassa toivovat, että heitä kutsuttaisiin henkilökohtaisesti mukaan
esimerkiksi raatityöskentelyyn, tai että asiakas-, asukasraateihin ja
kehittämistyöhön haettaisiin jäseniä avoimella haulla. Myös järjestöillä
nähdään tärkeä rooli asukkaiden tavoittamisessa palvelujen kehittämistyöhön.
Tiedämme, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on kaikkien
edunmukaista toimintaa. Asukkaat ja ammattilaiset voivat yhdessä – samalla
puolella työskennellen – löytää tapoja kehittää ja sujuvoittaa palveluja. Toivottavasti
asukkaita pyydetään mukaan sote-palvelujen kehittämiseen, sillä asukkaat odottavat
soten kehittämiskutsua.
Palveluista ja kehittämisestä asukkaiden kanssa
keskusteltiin laajasti loppuvuonna 2014 ja keväällä 2015. Asukkailta
kerättiin yli 1500 palautetta sote-palveluista ja kehittämistyöstä.
Palautteet kerättiin Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
sisältöjä kehittävän Siun sote -hankkeen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen
ja Karelia amk:n sosiaali- ja terveysalan yhteistyönä. Tekstin lainaukset
ja kommentit perustuvat asukkailta kerättyyn materiaaliin. Lisätietoja: www.pkssk.fi/sote
|