Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Aloittaessani
harjoitteluni Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen KAJO-keskuksessa
välityömarkkinat, tai oikeastaan koko kolmannen sektorin toiminta, olivat
minulle varsin tuntemattomia aihepiirejä, vaikka työ- ja sosiaaliasioihin
olinkin hallinto-oikeuden opinnoissani aiemmin perehtynyt. Tehtäväni oli laatia
raportti siitä, millaisia muutoksia välityömarkkinat ovat 15-vuotisen
olemassaolonsa aikana kohdanneet ja erityisesti, miten Pohjois-Karjalan
työllisyyshankkeet ovat onnistuneet syventämään yhteistyötänsä ja uudistamaan
toimintaansa.
Suurin osa materiaalista löytyi muistitikulta, johon oli koottu työllisyyshankkeiden muistioita ja muuta lähdeaineistoa viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ja sitä vanhemmista asioista löytyi tietoa KAJOn paperisesta arkistosta. Olin ensimmäisellä viikolla myös Kiteellä seuraamassa hanketapaamista ja näkemässä, miten ne muistiot syntyvät. Asiaan perehtymisen myötä heprealta kuulostavien lyhenteiden, kuten TYP, TYPKE, ja ESR sisältö selvisi, ja samoin raporttiin on pyritty saamaan selkokielisiksi asiat kuten ryhmäpoikkeusasetus.
Välityömarkkinoiden merkitys näyttää kasvaneen vuosien varrella. Päätehtävä on ihmisten työllistäminen palkkatuella, mutta sen lisäksi parannetaan työelämävalmiuksia ja laitetaan tarvittaessa elämänhallinta kuntoon, tehdään aktiivisesti yhteistyötä yritysten kanssa ja työjakson aikana on nykyään mahdollista suorittaa ammattitutkintokin. Ei siis ihme, että hankkeiden keskinäisen yhteistyön lisäksi kunnan ja työvoimaviranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistynyt. Voisi kai sanoa, että välityömarkkinat ovat alkaneet entistä paremmin vastata tarkoitustaan toimia ponnahduslautana avoimille.
Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden toiminnasta saa tomeran vaikutelman. On oltu ajan tasalla asioista ja tiedostettu mahdolliset kehittämistarpeet, oli kyse sitten lakimuutoksista tai oman toiminnan uudistamisesta. Päätökset eduskunnassa ohjaavat yhdistysten toimintaa, mutta aktiivinen viestintä ja toiveiden kertominen voi aikaansaada muutoksia. Hanketapaamisten muistioita tarkastelemalla käy myös ilmi, mitkä ovat olleet tapaamisten puheenaiheita vuosien aikana. Osa asioista on eräänlaisia ikuisuuskysymyksiä, joihin hanke itse ei hirveästi voi vaikuttaa. Esimerkiksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on aihe, joka on tuttu myös avoimilta työmarkkinoilta.
