1.2.2017

Kynä omaan käteen!



Millaiset tulevaisuuden suunnitelmat sinulla on työllistymisen suhteen?

Tähän kysymykseen törmäät jatkuvasti, mikäli olet työtä vaille. Kysyjä tarkoittaa hyvää, mutta vastausta ei ole aina helppo haastattelutilanteessa löytää. Tämän vuoksi olemme kokeilleet työllistymisen suunnitelmien tekemistä toisin. Aluksi tarvitaan tyhjä paperi ja kynä.

Aloitetaan siitä, että ihminen itse kirjoittaa omin sanoin tavoitteen paperille. Lisäksi henkilö kirjoittaa tavoitteen saavuttamisen hyödyt itse ylös. Seuraavaksi piirretään omanlaiset portaat (10 askelta) ja kirjoitetaan tavoite ylimmäiselle portaalle. Tämän jälkeen mietitään, millä portaalla ollaan tällä hetkellä menossa.

”Koen, että olen jo hyvässä vauhdissa menossa eteenpäin.” (Matti portaan 4 ja 5 välissä).

Portaiden piirtämisen ja tavoitteiden kuvaamisen jälkeen on vuorossa toimintasuunnitelman kirjoittaminen, johon kirjoitettaan tavoitteet ja sovitaan kuka tekee mitäkin ja milloin. Erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevat henkilöt usein tässä vaiheessa kertovat kokemuksestaan, etteivät asiat yleensä mene suunnitellusti. Totta. Tätä varten työhönvalmentajan kanssa mietitään jokaisen tavoitteen kohdalle mahdollinen varasuunnitelma. Jos tulee takapakkia ja tullaan kuperkeikalla portaat alas, niin varasuunnitelma auttaa eteenpäin menemisessä.

On hyödyllistä nähdä, miten monta vaihetta on matkan varrella (Maija portaalla 2).

Paperi jää asiakkaalle ja hän voi halutessaan palata siihen kotona. Paperista on helppo nähdä omin sanoin ja omalla käsialalla kirjoitettu tavoite ja toimintasuunnitelma. Eipä tarvitse miettiä kotona, mitähän se työhönvalmentaja sanoi ja suunnitteli puolestani. Työhönvalmentajan on muistettava palata portaisiin myöhemmin vaikka kysymällä, miten välitavoitteet ovat edenneet.

Liikuttavaa huomata, miten paljon on tullut jo tehtyä tavoitteen eteen (Liisa portaalla 8).

Millaista hyötyä menetelmän käyttö on antanut asiakastyöhön? Omin sanoin kirjoitettu tavoite koetaan mielekkääksi ja itselle tärkeäksi. Portaat konkretisoivat työn määrän ja sen mitä itse on tehtävä oman tavoitteen eteen. No, laiskotteleeko työhönvalmentaja, kun antaa kynän asiakkaalle? Ei. Työhönvalmentajan rooli on toimia oivalluttajana. Työhönvalmentaja ei tee puolesta, vaan tukee asiakasta asiakkaan työllistymiseen liittyvän tavoitteen saavuttamisessa. Asiakas on itse osallinen omien suunnitelmien eteenpäin viemisessä.

Tavoite-portaiden käyttöä jatketaan näistä syistä edelleen Kaiku-hankkeen työhönvalmennuksessa.

 

Sanna Saastamoinen
Hilkka Pirhonen











Sanna työskentelee projektipäällikkönä ja Hilkka työhönvalmentajana Kaiku -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ihmisten kuntoutus-, koulutus ja työllistymispolkuja yhdistyskentällä. Kaiku -hanke toteutetaan ajalla 1.8.2015-31.12.2017 Joensuussa.

11.1.2017

Namaste - monikulttuurisuutta varhaiskasvatukseen!




Monikulttuurisuus on ajankohtainen aihe myös varhaiskasvatuksessa. Tutustuim-
me aiheeseen paremmin opinnäyte-
työmme tiimoilta, jonka tuotoksena syntyi materiaalivihko Joensuun päiväkotien ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n käyttöön. Materiaalivihko sisältää erilaisia harjoituksia liittyen ihmisten ja kulttuurien moninaisuuteen ja yhteisölli-
syyteen. Materiaalivihkon tarkoituksena on tukea kasvattajia monikulttuurisuus-
kasvatustyössä. Materiaalivihkoa voi käyttää lasten kanssa työskennellessä, myös päiväkotityön ulkopuolella. Harjoi-
tusten lisäksi vihkossa on lyhyesti tietoa kulttuurienvälisestä kasvatuksesta ja monikulttuurisuusosaamisesta. Vihkon lopusta löytyy kirjavinkkejä aiheeseen liittyen, joita aikuiset voivat hyödyntää lasten kanssa työskennellessä.

Kiinnostus eri kulttuureihin ja niiden näkymiseen päiväkodissa ohjasi meidät tähän aiheeseen. Siihen halusimme tutustua lasten kanssa tutkien ja elämyksellisten leikkien kautta. Ohjasimme lapsille Matkalla maailmalla -seikkailun, jossa vierailimme kuvitteellisesti neljässä eri maassa. Jokaisessa maassa tutkimme kyseiselle kulttuurille ominaisia asioita tekemisen kautta. Venäjällä tanssimme ripaskaa ja Intiassa tutustuimme maan ruokakulttuuriin. Matkalla maailmalla -seikkailu valikoitui toteutustavaksi sen takia, että kyseisessä päiväkodissa eri kulttuureihin tutustuminen oli jäänyt harmillisen vähäiselle huomiolle. Koimme, ettemme olleet saaneet opintojemme kautta tarpeeksi tietoa monikulttuurisuudesta varhaiskasvatuksessa, joten tämän kautta tuimme myös omaa ammatillista kasvua kohti lastentarhanopettajan työtä.

Sitä ihmettelemme, miksi monikulttuurisuuskasvatus näkyy niin vähän päiväkodeissa vaikka sen toteuttaminen arjen työssä on helppoa. Tämän kokemuksen olemme saaneet opintojen myötä harjoitteluista ja käytännön työstä. Pohdimme, minkä vuoksi monikulttuurisuuskasvatus ei ole samalla tavalla yhtenä kasvatuksen teemoina kuten esimerkiksi tunne- tai liikuntakasvatus on. Lapselle on ominaista asioiden ihmettely, joten kasvattajan tulisi vastata lapsen ihmettelyihin, eikä sivuuttaa niitä kiireen keskellä. Etenkin nykyään, kun lapsiryhmien koot ovat päiväkodeissa suurentuneet, kasvattajien tärkein tehtävä on mahdollistaa lapselle turvallinen ja sujuva hoitopäivä. Uusien asioiden ja teemojen sisällyttäminen arkeen voi tuntua työläältä ja vaativan suunnittelua. Päiväkodissa säännöt ja rutiinit ovat päivän sujuvuuden kannalta tärkeitä, mutta joskus voisi kuitenkin poiketa tutuista tavoista ja esimerkiksi pitää ruokahetken intialaisittain lattialla syöden vain oikeaa kättä käyttäen. Tämäntyyppisistä ex tempore -jutuista jää luultavasti jonkinlainen muistijälki lapselle. Aikuisen ohjaamat jutut voivat siirtyä lasten leikkeihin niitä rikastuttaen, ja tehden näin eri kulttuurien tavat tutuksi lapsen arkeen.

Toivomme, että tekemästämme materiaalivihkosta tulisi toimiva väline päiväkodissa, mutta myös muualla ihmisten parissa työskennellessä. Materiaalivihkon tarkoituksena on helpottaa tuokioiden suunnittelua ja säästää näin työntekijöiden aikaa. Myös meidän matka jatkuu kohti moninaisempaa tulevaisuutta työelämän merkeissä.  



Lotta Seppälä ja Saara Lempessalmi

Kirjoittajat ovat juuri valmistuneet sosionomeiksi Karelia-ammattikorkeakoulusta. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry oli toimeksiantajana heidän opinnäytetyössään.


7.12.2016

Berliinissä Currywurst kohtaa jo luontevasti Döner- kebabin!



Berliinissä kampanjoidaan monikulttuurisen yhden Berliinin puolesta

Saksassa on maahanmuuttajia neljässä sukupolvessa. Saksalainen yhteiskunta onkin jatkuvassa liikkeessä; joka vuosi 1,5 miljoonaa ihmistä muuttaa maahan ja maasta pois. Työ tai sen etsintä on keskeinen liikettä ylläpitävä tekijä. Saksan kasvava talous tarvitsee työntekijöitä ja myös turva-
paikanhakijoihin suhtaudutaan mahdollisena työvoimana, joka pitää yhteiskunnan käynnissä.

Silti myös saksalaisille pakolaisten suuri aalto viime vuonna oli uusi ja haastava asia.  Saksan perustuslain mukaan maa suojelee vainottuja. Vainotuksi määritellään nyt Syyriasta, Iranista, Irakista, Eritreasta ja Somaliasta tulevat, joista merkittävä osa saa turvapaikan. Afganistanista tulevista myönteisen päätöksen saa noin puolet, mutta esim. Bal-
kanilta saapuvien on vaikea saada turvapaikkaa.

Kaikkiin osavaltioihin ohjataan tietty prosenttimäärä turva-pakanhakijoita. Aikaisemmin turvapaikkaprosessi kesti kaksikin vuotta ja sen aikana ei ollut mahdollisuuksia työhön tai kieliopintoihin. Nykyisin integraatio alkaa heti saapumi-
sesta ja Saksassa on lupa työskennellä heti ensimmäisestä saapumispäivästä ilman oleskelulupaa mikäli kielitaito vain riittää työtehtävistä selviytymiseen. Muutakin byrokratiaa on vähennetty: vähän aikaa sitten maahan tulija rekisteröitiin viisi eri kertaa, nyt pyritään yhteen rekisteröitymiseen. Sak-
saan tullut turvapaikanhakija saa lain perusteella sairasvakuutuskortin, jonka avulla voi avata välttämättömän pankkitilin. Jokainen hylkäävä päätös tutkitaan erityisessä toimielimessä.

Berliinin pakolaiskirkko toimii mm. paperittomien hyväksi. Kuvassa kirkon edustaja ja tutustumismatkalla oppaana ja tulkkina toiminut DIAKONIa-ammattikorkeakoulun
lehtori Kai Henttonen
Berliini on sekä kaupunki että osavaltio ja sen 3,6 miljoonasta asukkaasta 30 % on maahanmuuttaja-
taustaisia. Väestörakenteen muutoksesta kertoo paljon se, että peruskoululuokista puolet on maa-
hanmuuttajataustaisia. Berliinissä paljon käytetty käsite on interkulturaalinen tai kulttuurinen avau-
tuminen, josta puhuivat kaikki vierailukohteidemme esittelijät.  Samalla myös herkistettiin: koulutuksen, tiedotuksen ja pyöreän pöydän keskustelujen avulla työtekijöitä ja yhteisöjä tehtiin tietoiseksi eri kult-
tuurien erityispiirteistä ja tarpeista.

Berliinissä on vuodesta 2006 ollut voimassa osallisuus- ja integraatiolaki, jota on uudistettu jo kaksi kertaa.  Integraatio- ja uskontovaltuutettujen nimikkeet kertovat, että asia otetaan vakavasti. Berliinissä toimii 139 monenlaisista kieli- ja kult-
tuuriyhteisöistä koulutettua integraatioluotsia, jotka jalkautuvat eri alueille neuvomaan ja tukemaan ihmisiä.  Erityiset kaupunginosaäidit (stadtheimmutter) koputtavat ihmisten oville ja tekevät yhteistyötä myös paikallishallinnon kanssa.  Berliinissä on paljon toimijoita maahanmuuttajatyön kentällä ja erityisesti järjestöillä ja seurakunnilla on hyvät yhteydet maahanmuuttajayhteisöihin.

Maahanmuuttajilla ja monikulttuurisuustyössä sekä Berliinissä että koko Saksassa on myös paljon haasteita. Saksassakin perheidenyhdistämistä on rajoitettu, asuntotilanne on vaikea ja tuhannet pakolaiset asuvat yhä mm urheiluhalleissa. Eri maahanmuuttajaryhmien saaminen saman pöydän ääreen on hankalaa. Vastakkain-
asettelu ja erilaiset väkivallanteot ovat lisääntyneet ja äärioikeistolaiset kansallismieliset ryhmät kylvävät tutunoloisesti vihaa ja eripuraa.

Monikulttuurinen Berliini on kiehtova kaupunki. Kuten iltakävelyn oppaanamme toiminut suomalainen freelancer toimittaja Pertti Rönkkö sen sanoi: ”turistitkin välttelevät Berliinin vanhan kaupunkikeskustan tylsiä katuja ja tulevat paljon mieluummin värikkääseen Kreutzbergiin ja muille maahanmuuttajien asuttamalle alueille, joissa taide, kulttuuri, yritteliäisyys, ihmisten monenlainen kirjo – currywurstit ja dönerit kykenevät elämään rinta rinnan”! 


Elina Pajula ,kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtajana ja osallistui marraskuussa 2016 SOSTEn järjestämälle tutustumiskäynnille Berliinin maahanmuuttajapolitiikkaan.